7.11.2016

Marrasputki - 1. viikko

2016-11-07 05.14.03 1


Nyt on marrasputkesta 7/30 taivallettu elikkäs eka viikko takana! Ajattelin nyt siis kasata pienen yhteenvedon ekan viikon tunnelmista, vaikka matkastahan on toki vielä 3/4 jäljellä.

Ajattelin jo etukäteen aloittaa tämän putken hiukan rauhallisemmin, sillä en ole aiemmin urheillut kuukautta yhteen putkeen ilman lepopäiviä saati sitten vain juossut. Kun suoritetaan sitä yhtä ja tiettyä lajia päivästä toiseen kuukauden ajan on vaarana niin henkinen kuin fyysinenkin tenkkapoo ja siksi päätinkin pitää alun kilometrit ja vauhdit varsin maltillisina. Olenkin onnistunut tässä varsin hyvin ja olen jopa yllättynyt siitä, miten hyvin pääni on kestänyt tätä :D Takana on siis toki vasta ensimmäinen viikko, mutta ajattelin etukäteen, että suurimman haasteen tekee luultavasti oma mieli, jos sille asetetaan "pakko" juosta joka päivä. En kuitenkaan ole huomannut vielä minkäänlaista protestin poikasta pääkopassani, vaan pikemminkin olen melkeinpä aina odottanut että koska voi taas mennä. Tämähän on siis sikäli hassua, että kyllähän varmasti lähes jokaisella normaalillakin treeniviikolla on aina vähintään se yksi päivä kun ei huvittaisi lähteä mihinkään vaan jäädä vain kotiin ja vetää peitto korviin, saatika sitten nyt, kun vapaapäiviä ei ole lainkaan.

Olen myös kauhulla odottanut sitä aamua, kun herään jossain kauheassa flunssassa (onneksi näin ei ole vielä käynyt), sillä tämä koko ajan kiristyvä pakkanen on aiheuttanut yhden jos toisenkin harmaan hiuksen. 'Millä vaatetuksella mä juoksin viime talvena näillä pakkasilla?' Aina sama juttu. Ja sitten arvot puoli tuntia että mitenkähän nyt olisi ja arvaus on kuitenkin mennyt tälläkin viikolla viisi kertaa seitsemästä väärin. Aina joko liian kylmä tai ihan liian kuuma. Mut hei, eilen oli jo sopiva! :D

2016-11-07 05.14.01 1


Marrasputken yhdistämisestä muuhun aikatauluun olen selvinnyt ainakin vielä toistaiseksi ihan kiitettävästi. Kyllä edes sen 25 min survoo mihin tahansa päivään, jos tarve vaatii. Sitten vaikka juoksee kello 5 aamulla. Testasin, eikä muuten ollut ruuhkaa ;) Näin viikolla aikataulut tietävät pääasiassa pimeän lenkkejä, mutta kyllä sitä valoa ehtii nähdä sitten viikonloppunakin.

Mutta ei niin hyvää ettei jotain huonoakin...Toistaiseksi koipeni ovat kestäneet joka päiväistä juoksua ihan hyvin (kop kop), mutta yhden polven hohkaluuödeeman kärsineenä olen kyllä kuulostellut tuntemuksia tarkkaan. Polvessa en olekaan havainnut mitään, mutta säären sisäpuolella alkoi eilisen lenkin lopulla tuntua samanlaista kipua kuin ennen Kuopion puolikasta vaivannut kipu, joka oli juuri tuossa samassa kohtaa. Tuolloin kipu ei estänyt juoksemasta, vaikka sen joka lenkillä tunsinkin ja tuolloin ajattelin, että jos kykenen juoksemaan normaalisti, menen lääkäriin vasta puolikkaan jälkeen (juoksukiellon pelossa...). Kuopion jälkeen himmasin treenejä hieman ja korvasin osan juoksutreeneistä muilla lajeilla ja sen jälkeen kipua ei ole tuntunut. Nyt siis kuulostelen sitten hyvin tarkkaan ja toivon sormet ristissä, että tuo kipu oli nyt vain jotain ohimenevää. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole hajottaa itseäni uudelleen.

Kaikenkaikkiaan päällimmäinen fiilis menneeltä viikolta on kuitenkin jalan tuntemuksia lukuun ottamatta tosi hyvä. Melkeinpä tuntuu siltä, että olen nauttinut juoksemisesta nyt enemmän kuin pitkään aikaan! Siispä nokka kohti toista viikkoa ja peukut pystyyn sekä itseni, että muiden hengenheimolaisten puolesta!

-Essi

2 kommenttia:

  1. Hyvältä kuulostaa. Kun pää pysyy mukana niin kroppa kyllä yleensä tämän aikamäärän kestää. Jos pää päättää että ei enää, niin sitten se on siinä. Päällä kun on valta melko moneen asiaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ja siksi toivonkin että pää pysyy loppuun asti näin hyvin mukana! :)

      Poista