17.9.2016

Elämää liikunnan ehdoilla vai liikuntaa elämän ehdoilla?

No tulipas diippi otsikko! :D Mutta siis, kuten olen muutaman kerran maininnut, on meno ollut viime aikoina varsin kiireistä. Ja kun muu elämä on tarpeeksi kiiresitä, täytyy alkaa miettiä, mistä tiivistää aikaa siihen lukemiseen. Ja jos ei ole enää mitään muuta tiivistettävää kuin yöunet ja urheilu, täytyy aika napata urheilusta.

Tällä kertaahan tuo siis tarkoittaa sitä, että vaikka kuinka olisin halunnut, en yksinkertaisesti pysty treenaamaan puolikkaan vaatimalla tasolla juuri nyt. Siispä oli vain hylättävä ajatus Pieksämäen revanssipuolikkaasta. Jahkasin puolikkaalle osallistumista pitkään ja vuoroin olin menossa ja vuoroin en. Lopulta olin yksinkertaisesti niin loppu pelkästään siihen kun vain ajattelinkin, että tänään vuorossa olisi joku parin tunnin pitkis ja lukemista olisi vaikka millä mitalla, joten päätin, että asiat on ehkä laitettava tärkeysjärjestykseen ja ensimmäisenä on tällä hetkellä kuitenkin ehdottomasti kirjoitukset. Lukio käydään kuitenkin vain kerran, mutta juoksukausia on toivottavasti edessä vielä monta.

2016-09-17 06.26.15 1


Nyt olen siis tällä viikolla treenannut juuri niin kuin on hyvältä tuntunut ja juuri sen verran kuin kalenteriin on ilman hillitöntä änkemistä mahtunut. Kieltämättä on tuntunut kyllä älyttömän mukavalta kun on ollut yksi stressattava asia vähemmän. Tiedän kuitenkin satavarmaksi, että vaikka alkuperäinen ajatus Pieksämäen puolikkaalle oli se, että juoksisin sen ilman aikatavoitteita, niin päässäni olisi kuitenkin paukuttanut lähdöstä maaliin se tietty tavoite, jonka saavuttamattomuus olisi taas ollut valtava pettymys. Huomasin myös jo vähän ennen Kuopio Maratonia, että aloin olla hieman kyllästynyt lajivalikoiman suppeuteen viimeisinä kuukausina: vaikka juoksu onkin se The Thing, olen kuitenkin ollut aina varsin kaikkiruokainen liikunnan suhteen. Kun yhtä äkkiä et muutaman kuukauteen tee muuta kuin juokset, alkaa pikkuhiljaa päänuppia kiristää.

Siispä olikin niiin ihanaa, kun kävin eilen vetämässä salilla ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen oikein rehellisen jalkatreenin! Tänään onkin liikkuminen ollut sitten jo aamusta asti semmoista tuskaa, että huomista ilolla odottaen, mutta juuri nyt en osaa kuin nauttia näistä DOMSseista. Tällä viikolla pop ovat olleet myös ilman minkään sortin kelloa tai sykevyötä juostut lenkit napit korvilla tuulen pudotellessa lehtiä puista. Ja jos on ollut hillitön itsensä haastamisen fiilinki, olen vetänyt tuota meidän mäkijonoa täysillä ees taas. Parasta!

2016-09-17 05.59.56 1
Molemmat kuvat: Senni

En tiedä oliko tällä jorinalla nyt mitään varsinaista pointtia, mutta ideani oli ehkä se, että aina ei tarvitse olla tavoite kirkkaana nenän edessä ja treenata sata lasissa paperin mukaan, vaan välillä voi olla ihan hyvä vain harrastaa juuri sellaista liikuntaa kuin sillä hetkellä tuntuu hyvältä. Varsinkin kun liikunta on kuitenkin meikäläisellekin vain harrastus eikä mikään leipätyö, niin on paljon mielekkäämpää, jos lenkille lähtee ainakin useimmiten mielellään eikä vain koska on pakko. Siispä vastaukseni otsikon kysymykseen: liikuntaa elämän ehdoilla.

Essi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti